3. YLLÄTTÄVÄ MUISTO

Päivällä kun kävin kirjastossa lainailemassa hieman elokuvia törmäsin vanhaan koulukaveriini Pekkaan. Oli hiihtolomalla. Olin jo unohtanut koko miehen. Mukiinmenevän näköinen vesseli. Pekka oli yläasteella ja silloin mielestäni jo lähes aikuinen.

Oli lämmin syyspäivä joskus hiivatin kauan sitten. Kuljin koulumatkan metsän läpi – niin tekivät kaikki muutkin. Olin hieman unelmointiin taipuvainen ja kerrankin unohdin mennä kouluun kun jäin katselemaan varisten touhuja.

Pekka tuli myös koulusta ja käveli rinnalleni, laittoi kätensä hartioilleni ja alkoi jutella kaikenlaista. Tuntui hyvältä olla Pekan otteessa. Sitten hän kysyi hieman kehottaen että menisinkö makuulle maahan niin hän näyttäisi minulle jotain. Olin epävarma, uskaltaako sitä nyt mennä maahan makaamaan. Pekka jatkoi että mene nyt vaan ja piti minua hartiasyleilyssään. Hieroi munaskuitaan samalla.

Sitten se kaivoi taskustaan kortsun ja näytti sitä minulle. Olin kuullut kortsuista ja tiesin mihin ne laitetaan. Pekka sanoi, että pidäpä tätä ja aukoi sepalustaan napituksesta ja veti esiin makkaran näköisen kapineen. Vaikka olin vasta ehkä yhdeksän kymmenen ikäinen alkoi minullakin seisoa. Pekka repäisi kortsupakkauksen auki hampaillaan, painoi mun käden omalle kalulleen ja arvata saattaa että pää oli sekaisin. Laittoi kortsun käteeni ja käski vetää sen kullinsa päälle. Se jatkoi sitä ”mene maahan” juttuaan, mutta en totellut, sillä minua pelotti. Lähdin juoksemaan pakoon ja Pekka jäi sinne metsään muna kädessään.

En minä eikä hän koskaan maininnut tai antanut ymmärtää että muistaisimme tapahtuman.

En usko että Pekka on lapsiin menevä. Se oli nuoruuden ja hänenkin lapsuuden intohimon toteutumisyritys. Myöhemmin kun itse tulin sukukypsempään ikään minulla oli pari vuotta nuorempi ”rakastettu”, jonka kanssa vain painittiin ja painittiin, niin että kotona jengi oli ihan raivoissaan kun huoneestani kuului aina kamala mekkala Joukon ollessa paikalla. Jouko oli mun salainen rakkaus aina siihen saakka kunnes lähdin maailmalle opiskelemaan. Ja Joukokin ”rakasti” minua vaikkei ollutkaan homo. Oltiin melkein aina yhdessä.

Kirjastosta tarttui mukaani myös yksi alan kirja Suomalainen perenna käsikirja. Pikainen selailu lupaa mielenkiintoisia hetkiä lajien ja lajikkeiden parissa.

2. ILTALYPSY ON SITTEN OHI

Ilta-askareet on tullut hoideltua ja nyt alkaapi sitten vapaa-aika. Olen hieman surffaillut netukassa, mutta en ole löytänyt kunnon kontaktifoorumia. Deitti.net vaikuttaa melko hyvältä, mutta mulla on ollut siellä vuosi sitten ilmo. En saanut yhtään vastausta.

Deittinetissä oli yksi mielenkiintoinen hemmo, joka etsi kaveria, jonka kanssa olisi sopivassa paikassa rattoisaa otella ja annella, mutta kaveri asuu niin perkuleen kaukana, etten viitsi ottaa yhteyttä ja sitä paitsi vaatimuslista oli jotensakin mahdoton. On varmaan peloissaan että paljastuu. Eihän sitä tarvitse heti tai koskaan mennä kylille esittäytymään vaan hommat voi hoidella periaatteessa vaikka missä rotankolossa. Se saattaa olla jopa jännempää kuin toisen kotona, hotellissa tv.

Minua ainakin kiihottaa kun huomaan että kaverilla on pötkö kovana. Vaikka kokemuksia ei paljoa olekaan niin erään kerran Helsingissä olin Akateemisessa kirjakaupassa ja huomasin mukavan näköisen miehen lehtiä selailemassa. Menin oitis viereen. Se selaili jotain seksilehteä. Kontakti syntyi ja kaveri tepasteli toisen kerroksen pikkuvessaan. En tiedä koska olen tullut niin nopeasti, mutta se oli vaan perskeleen kiihottavaa.

Oli se vaan juhlallinen hetki kun kaveri istui pöntön vesisäiliön päällä ja minä ahmin sen kalua ja sitten tuli oikein kunnon mällit, osin pitkin naamaa. Se lähti ja minä jäin putsaan naamaria. Oli ne housunlahkeetkin hiemassa omassa mahlassa.

Ei se ollut sen kummempi se heppu kuin minäkään, mutta se suorantoiminnankulttuuri oli venkoilematonta. Niin toimii kunnon mies.

Puutarhan puolella kävin katselemassa yläkerrassa hieman miten rosmariini ja muutamat muut yritit on talvehtineett, mutta näytti kyllä siltä että ne on saaneet kuitenkin kylmää ja jäänyt kastelemattakin. Niinpä on sitten hankittava lisää mm. rosmariinin siemeniä ja kylvää se maaliskuulla, kun on hieman hidaskavuinen. Pakkasten mentyä taidan valmistella hieman kylvömultaa varastoon. Teen sitä tavallisesta, hieman savisesta mullasta johon sekoitan yli puolet hienoa soraa. Mutta siitä sitten myöhemmin lissää.

1. ENSIMMÄINEN VIESTI – KEVÄT ON KOITTANUT ...

... ja ajatukset pyörähtelevät kaiken maailman siementen ympärillä. Piipahdin tuossa eräänä iltana Bauhausissa ja siellä vieressäni oli varsin komea serkku siemenostoksilla.

Katsoin häntä silmiin ja hän väisti. Meni hyllykön toiselle puolelle ja katsoi laatikoiden välistä suoraan silmiini. Olin varma että siinä on mies jota kiinnostaa siemen. Hän tuli hetken päästä samalle puolle hyllykköä kuin minä ja hipaisi kevyesti käsivarrellaan takkiani. Lähti ja katsoi vaivihkaa taakseen kävellen hidastellen kohti kassoja.

Kadotin hänet kassajonossa, enkä parkkipaikalla enää nähnyt häntä. Jäin hieman kaipaamaan sillä mies oli sopivan huolittelematon. Muutaman päivän sänki. Lyhyehkö. Veitikkamainen nenän nypykkä. Yhteiskylvöt jäi tekemättä. Lastia oli kuitenkin kertynyt joten jotain piti tehdä.

Mukaani jäi kuitenkin siemeniä kaikista huuruisista ajatuksista huolimatta. Hintakaan ei ollut alimmassa hintaluokassa kova (65 cnt), mutta kalliimmat luokat olivat vähän turhan arvokkaita. Tällä vuoden ensimmäisellä reisuulla mukaani tuli persiljaa, tilliä, päivänsineä ja perinteitä kunnioittaen erilaisia lobelioita sekä pensaskrassia ja tuoksupielusta.